sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Miesasiamiehet Alt-Right


Miesasiamiehistä on puhuttu viime aikoina lähinnä yhdestä syystä eli heidät on saatu yhdistettyä pahamaineiseen "vihaisten valkoisten miesten maahanmuuttovastaiseen ja antifeministiseen"-yhteisöön. Yhdysvalloista on lähtenyt liikkeelle termi vaihtoehtoisoikeisto "alt-right", joka on yleisnimitys kaikille maahanmuuttokriittisille, globalismia vastustaville ja antifeministisille yksittäisille ihmisille, jotka toimivat millään tasolla esim. nettiyhteisöissä tai muissa liveyhteisöissä asian tiimoilta. Ryhmittymä on yleisnimitys monille eri asioita kannattaville ryhmille ja siihen on laskettavissa muitakin ryhmittymiä.

Miesasiamiehet eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Heidän kiinnostuksensa kohteet voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta suurin kiinnostus koskee sukupuolieroja ja tämän vaikutusta miesten ja naisten erilaiseen tilanteeseen.

Yleisin aihe lienee seksin vaikeampi saatavuus miehille. Tähän liittyy niin järkevää kritiikkiä kuin naisten syyllistämistä ja jopa suoranaista naisvihaa. Muita kiinnostuksen kohteita voi olla erilaiset miesten ongelmat ja aseman heikkeneminen yhteiskunnassa. Toisaalta melko suurella osalla miehistä menee aina erittäin hyvin, mutta osa miehistä omaa yhä enemmän sosiaalisia- ja koulutustason ongelmia. Reagointi näihin ongelmiin on hidasta tai suorastaan olematonta. Usein niitä vähätellään tai puheista huolimatta ei tehdä mitään, koska puolesta puhujia ei löydy.

Feministiaatteesta


Siinä missä feministiset yhteisöt ovat keskittyneet länsimaissa lähinnä puolustamaan äärimmäisellä voimalla maahanmuuttoa, varsinkin turvapaikanhakijamiesten tulemista useisiin maihin suurista naisten raiskausluvuista piittaamatta, niin miesasiamiehet ovat profiloituneet vastustamaan tuollaista kehitystä.

Feministien päätavoite saattoi olla vuosikymmeniä sitten naisten aseman parantaminen länsimaissa. Nykyisin naisten asema on länsimaissa kohentunut huomattavasti ja heidän voidaan sanoa olevan tasavertaisia miesten kanssa. Feministiaate on kuitenkin saanut entistä enemmän suosiota ja päävastustajaksi on kohdistunut länsimaalainen valkoinen heteromies VHM. Feministiaatteen keskiössä kaikki valta pois VHM:ltä on vallan saamista länsimaalaisille etuoikeutetuille valkoisille naisille. Samasta syystä kaikkia keinoja käytetään tätä tarkoitus varten, vaikka ne heikentäisivät naisten turvallisuutta länsimaissa. Samasta syystä ei törkeisiinkään naisia kohdistuviin rikoksiin oteta kantaa mm. raiskauksiin, ympärileikkauksiin tai naisia alistavaan kulttuuriseen huivitukseen.

Moni nainen kokee feministiaatteen lähellä itseään, koska naisilla on paljon vahvempi yhteisöllinen kokemus samaa sukupuolta edustaviin tahoihin. Feministien ja naisten ajamien arvojenkin kritisoiminen koetaan tämän takia usein voimakkaasti. Miesten kohdalla vastaavanlainen yhteisöllinen kokemus puuttuu ja samasta syystä hyvin harva mies on halukas puolustamaan poikien ja miesten asemaa missään tilanteessa.

Feministiaate on myös lyönyt itsensä vahvasti läpi yliopistotasolla, jossa sillä on hyvin kyseenalaisesti ajatellen oma asemansa "sukupuolentutkimuksena" (aiemmin: naistutkimus). Jotkut nimittävät hyvin osuvasti feministitiedettä pseudotieteeksi mm. naistutkimuksen kritiikki (1), mutta sen asema on vakiintunut ja saanut näyttävästi jalansijaa eri osa-alueilla.

Miesasiamiesten maahanmuuttokritiikki


Maahanmuuttokritiikin oleminen mukana ei ole mitenkään yllättävää. Länsimaihin kuten Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat 80%:sesti miehiä. Se pieni tulijaprosentti naisista on kulttuurisesti maamiestensä omistuksessa, joka on täysin vieras ajatus länsimaalaisille miehille. Ei kai kukaan oikeasti ajattele tapaavansa huivitettua ja kulttuurisesti alistettua naista, jos ei ole lähtöisin samasta kulttuuritaustasta. Voidaankin sanoa 99-100%:a tietyistä kulttuureista tulevista naisista olevan länsimaalaisten miesten kiinnostuksen kohteen ulkopuolella.

Yksi merkittävä kritisoinnin kohde liittyy myös maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijamiesten valtaviin raiskaustilastoihin. Länsimaalaiset miehet ovat kulttuurisesti hyvin pidättyväisiä naisten kanssa olemisessa ja tasa-arvo on paljon vahvemmassa kurssissa. Yleinen kunnioitus raiskaajia kohtaan on hyvin vähäistä. Monet miesasiamiehet voivatkin korostaa omaa parempaa käytöstään verrattuna maahanmuuttajaraiskaajiin, joista uutisointi on päivittäistä.

Sukupuolten väliset erot seksuaalisuudessa


Suurin kiinnostuksenkohde miesasiamiehillä on epäilemättä sukupuolten välisissä eroissa liittyen seksiin. Miesten kohdalla saamista pidetään usein paljon vaikeampana ellei mahdottomana, osa miehistä saa seksiä helposti, kun osalle se on erittäin vaikeaa. Kiinnostus seksiin näkyykin monessa näkökulmassa mm. pelimiesteorioista, saamattomuudesta ja markkina-arvoteoriassa.

Seksin roolin korostuminen mahdollisesti omakohtaisten kokemusten takia onkin yksi suurimmista syistä, miksi keskustelu voi helposti mennä naisvihan puolelle. Usein aiheesta puhuvat miehet ovat nuoria n. 15-25v eli heidän näkemyksensä ja kokemuksensa saattaa rajoittua lähipiiriin. Sosiaalisesti heidän itsensä asema voi olla heikompi ja mielenterveyden järkkyessä se näkyy pahimmillaan erilaisissa hirmuteoissa, kuten Elliot Rodgersin tapauksessa.

Näin äärimmäiset vihateot ovat hyvin harvinaisia länsimaissa. Yleisemmin mainittu naisviha voikin näkyä nettikirjoitusten tasolla. Ilmiö näkyy jossakin määrin Suomessakin, kun naiset voivat saada paljon enemmän vihapostia. Julkisuudessa vain mikä tahansa kritiikki leimataan helposti naisvihaksi, vaikka se ei olisikaan sellaista.

Julkinen tosiasia on naisten helpompi seksin saaminen. Miehille tämä aihe on vaikeampi. Samasta syystä se herättääkin paljon keskustelua.

Miesasiamiesten tarpeellisuus?


Miesasiamiehistä voi olla montaa mieltä, mutta miesten ongelmat heijastuvat usein naisiin. Miesasiamiesten pääasiallinen sanoma onkin heidän omansa, poikien ja yleisesti miesten ongelmien esiintuomisessa ja tilanteen parantamisessa.

Yksi tunnetuimmista tämän hetken aiheen puolesta puhujista on  "A Voice For Men"-nettisivustoa (2) ja samannimistä kanavaa youtubessa (3) pyörittävä Elias Ojanperä.


Lähteet

1. Wikipedia: Naistutkimuksen kritiikki https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki 20.5.2018
2. A Voice For Men http://fi.avoiceformen.com 20.5.2018
3. Youtube: A Voice For Men kanava https://www.youtube.com/channel/UCjbK00Mh1iOju191ZDUk7bA 20.5.2018

maanantai 14. toukokuuta 2018

Venäjän vaikutusvalta kansallismielisiin toimijoihin

Julkisuudessa on viime vuosina paljon puhuttu Venäjän vaikutusvallasta kaikkiin kansallismielisiin tahoihin. Venäjän sanotaan joko rahoittavan suoraan toimintaa tai vaihtoehtoisesti kansallismieliset tahot toimivat joka kerta Venäjän laskuun, jopa vastuessaan Suomeen tulevia terroristeja tai tehdessään aivan mitä tahansa. Jos millään tavalla luet, tuet tai teet vastamedioita, olet millään tavalla kriittinen minkään asian suhteen tai jopa maahanmuuttokriittinen, vastustat EU:ta / Nato:a tai et usko aivan kaikkea mitä julkisuudessa sanotaan, niin nopeasti joudut leimatuksi venäjä/putintrolliksi.

Venäläistrolliksi pääsemisen kynnys on madaltunut niin vähäiseksi, että nykyisin kuka tahansa kantasuomalainen voi leimautua sellaiseksi. Termille on käynyt paljolti samalla tavalla kuin sanoille "rasisti" tai "natsi". Kumpaakin termiä alettiin käyttää missä tahansa tilanteissa, niin niiden merkitys on kadonnut tavallisten kansalaisten keskuudessa. Ilmiö edellisten esimerkkien kohdalla on ollut maailmanlaajuinen.

"Pelaatte tällä toiminnalla Venäjän hyväksi"


Usein syytös venäläismielisestä toiminnasta on muotoiltu huvittavasti tähän tyyliin: "Pelaatte tällä toiminnalla Venäjän hyväksi". Tämä tyyli on ollut ominaista varsinkin vasemmistolaista aatetta tukeville Naton kannattajille, jotka haluaisivat estää tietyistä asioista puhumisen mm. turvapaikanhakijoihin liittyviin ongelmiin niin terrorismiin kuin yhteiskuntaturvallisuuteen liittyen. Venäjä uhan avulla onkin tietoisesti yritetty saada kansalaisia pelkäämään puhumasta tietyistä aiheista.

Tilanne on jossakin määrin jopa absurdi. Varsinkin aiemmin suomalainen vasemmisto oli täysin rähmällään Neuvostoliittoon päin, nykyisin kapitalistinen Yhdysvallat määrää tahdit. Vaikutusvallan merkitys näyttääkin vaikuttavan siihen, minne päin ollaan kallellaan milloinkin.

Ukrainan sodan jälkeen Suomi on mennyt entistä voimakkaammin osaksi Naton liittoutumaa. Siinä missä aiemmin vasemmisto oli hyvinkin kärkäs arvostelemaan Natoa ja puolustamaan liittoutumattomuutta, niin nykyisin Suomi on hyväksynyt niin hallituksen kuin kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa yhdessä liittoutumisen Natoon kansalaisten mielipiteestä ja tahdosta riippumatta. Suomalaiset ministerit ovat tehneet lukuisia virkamatkoja Yhdysvaltoihin ja yhteiset Naton sotaharjoitukset ovat tästä hyvä osoitus. Minkäänlaista kritiikkiä näitä kohtaan ei ole esitetty julkisuudessa, joten Suomi on epävirallisesti osa Naton liittoutumaa.

Osa väitteistä on tottakin


Jossakin määrin nämä väitteet ovat silti totta. Venäjän tiedetään todistetusti rahoittaneen Euroopassa kansallismielisiä tahoja ja vaikuttaneen mm. Yhdysvaltojen vaaleihin. Venäjällä on oma trollitehdas ja varsinkin Ukrainan sodan aikaan vaikutti olevan hyvinkin paljon venäläismielistä propagandaa liikkeellä, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan pyrittiin tietoisesti hämärtämään kuin siihen olisi ollut monia syitä ja taustatekijöitä. Tavallaan annettiin ymmärtää kuin Venäjällä olisi ollut täysi oikeutus hyökätä Ukrainaan. Tämä näkyi varsinkin hommafoorumin Ukrainaan liittyvässä keskusteluketjussa, jota seurasin melko tarkkaan tuolloin.

Vaikka toinen puoli syytöksistä on usein totta, niin toinen ei sitä ole. Informaatiosodankäynnissä on harvoin vain yksi osapuoli. Venäjä on harjoittanut informaatiosotaa vuosikymmeniä, mutta siitä huolimatta sen osaamistaso ei millään riitä länsimaiden tasolle. Venäjä toiminta on usein tökerön läpinäkyvää mm. kuvamanipulaatioita ja trollitehtaita, joten se on todella helppoa paljastaa.

Julkisuudessa ei edes koskaan puhuta Yhdysvaltojen informaatiosodasta? Eikö sellaista ole olemassakaan vai onko mahdollisesti koko ns. länsimaalainen vapaa media osa Yhdysvaltain propagandakoneistoa? Usein tieto on kummallisen valikoivaa ja rajattua mitä syötetään kaikkialle. Tämä on näkynyt mm. Syyrian sodassa, jossa ainoastaan Syyrian johtaja al-Assad oli pitkään suurin konna, vaikka samaan aikaan vastassa on ollut ISIS:in kaltainen terroristiryhmä. Toki jälkeenpäin huomio on mennyt vain ISIS:n tuhoamiseen, kun al-Assadia ei ole saatu kaadettua.

Venäjä on roistovaltio


Venäjää voi hyvällä syyllä pitää roistovaltiona. Harvempi valtio käy julkisesti murhaamassa entisiä agenttejaan toisissa maissa ison profiilin myrkyillä. Näin tapahtui mm. Aleksandr Litvinenko murhassa. Venäjän epäillään syyllistyneen muihinkin murhiin, mutta täysin varmaa tietoa kaikista tapauksista ei ole. Litvinenkon murhassa epäillyt syylliset saivat paettua Venäjälle ja Putin palkitsikin heitä kunniamerkeillä.

Venäjän toiminta on ollut myös härskiä liittoutumattomia maita, kuten Suomea ja Ruotsia kohtaan.Tietoiset rajaloukkaukset niin ilmatilassa lentokoneilla kuin vesirajassa sukellusveneillä ovat olleet viime vuosina tahallisia ja provokatiivisia hyökkäyksiä maita kohtaan. Näitä on tehty siitäkin huolimatta, vaikka Suomi ja Ruotsi eivät ole osoittaneet minkäänlaista vihamielistä toimintaa Venäjää vastaan.

Perinteiset arvot vs uudet arvot


Venäjä on toiminut vuosikymmeniä kummallisena vedenjakajana. On puhuttu idästä eli Venäjästä ja lännestä eli Ruotsista, joka on nykyisin muuttunut Yhdysvalloiksi. Suomalaisessa ajatusmaailmassa uhan on nähty aina tulevan idästä, joten kansallismielinen toiminta on ollut Neuvostoliitto/Venäjä vastaista.

Viime aikoina on kuitenkin tilanne mennyt toistepäin. Euroopan Unionin jäsenvaltiot yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ovat voimakkaasti osallistuneet sotiin Lähi-Idässä ja turvapaikanhakijoiden virtaa länsimaihin, kuten Suomeen on pyritty ohjailemaan niin Lähi-Idästä kuin Afrikasta. Samalla perinteiset kristilliset arvot on sysätty romukoppaan ja sukupuolineutraalia ajattelu on haluttu luoda kaikkialle, paitsi erityisiin uskonnollisiin "vähemmistö"ryhmiin, joita edustaa miljardit ihmiset maapallolla.

Merkittävin tarkoitus tässä kehityksessä onkin ollut luoda ihmisistä erilaisia kosmopoliitteja, jotka eivät olisi sidoksissa mihinkään maahan. Varsinkin nationalismin kaltainen käsite on pyritty tuhoamaan. Oman maan puolustaminen millään tavalla on tuossa ajattelussa pahe, vaikka näennäisesti edelleen pyritään muistuttamaan suuresta Venäjän kaltaisesta uhasta. Jos kansalaiset eivät vain koe maataan ja kansaa omaksi, niin miksi he lähtisivät sitä puolustamaan?

Tavallaan tilanne onkin mennyt omituiseksi, kun Venäjää pidetään perinteisiin arvoihin nojaavana maana ja nykyiset länsimaat haluavat tuhota nuo arvot Euroopasta. Moni onkin nykyisin kallellaan tästä syystä Venäjään päin.

Venäläisen hybridiuhkatoiminnan vaikutus suomalaisessa kansallismielessä skenessä


Valtaosa kansallismielisistä ei omaa edelleenkään mitään yhteyttä Venäjään ja sen toimintaan. Vuosikausia on esitetty epämäärisiä väitteitä mm. ruplarahoitteisuudesta, vaikka tästä ei ole esitetty mitään todisteita. Lopulta kaikille on käynyt selväksi, ettei mitään todisteita ole olemassakaan mm. MV-lehden tutkinta olisi varmuudella tuonut väitteet julkisuuteen, jos tietoa tälläisestä toiminnasta olisi.

On kuitenkin olemassa tiettyjä viitteitä, joiden perusteella osa kansallismielisistä tahoista voidaan yhdistää Venäjän epämääräiseen hybridivaikutustoimintaan.

Nämä henkilöt ovat kantasuomalaisia venäläismielisiä henkilöitä. Vastaavista henkilöistä tunnetuin on Johan Bäckman. "Suomen Antifasistinen Komitea (SAFKA)" ja siihen yhdistettävät henkilöt ovat paljolti hyvin venäläismielisiä. Johan Bäckman on myös perustanut "Euroopan riippumaton hybridiuhkien tutkimuskeskus yhdistys ry" -nimisen tutkimuskeskuksen, joka voidaan liittää samaan sarjaan venäläisestä hybridiuhkatrollitoiminnasta Suomessa.

Venäläismieliset tahot eivät ohjaa suomalaista kansallismielistä toimintaa, mutta heillä voi sanoa olevan vaikutusta vastamedioissa mm. tietolähteinä, kirjoittajina ja mahdollisina taustatukijoina. H

Pitääkö venäläismieliset hybridiuhat ottaa vakavasti?


Tavallaan kaikkiin uhkiin pitää suhtautua vakavasti. Toisaalta samalla pitäisi säilyttää järki mukana pelissä. Venäjän todellinen uhka Suomelle on lopulta hyvin pieni. Hyökkäyksestä ei olisi mitään hyötyä, vaan ainoastaan haittaa Venäjälle. Suomi on Venäjän parhaita ystävyysmaita länteen päin ja Suomi on pyrkinyt vuosikymmeniä pitämään tiiviit välit Venäjään päin. Nykyisinkin se näkyy lukuisina valtiovierailuina.

Suomessa ylikorostetaan venäläismielistä uhkaa, koska tällä tavalla voidaan jättää puhumatta kaikista muista todellisimmista ongelmista ja samaan aikaan voidaan antaa hyväksyntä Naton kanssa suoritettavalle laajemmalle yhteistyölle. Kansa on ollut perinteisesti Natoa vastaan, joten puhumalla tarpeeksi paljon Venäjän uhasta voidaan sivuuttaa kansalaisten mielipide ja antamalla poliitikoille oikeutus Naton jäsenyyteen.

maanantai 7. toukokuuta 2018

Somekohut


Somekohut ovat viime aikoina vallanneet medioita. Vitsissä toimittajan kaveri kirjoittaa someen eli sosiaaliseen mediaan tekstin ja toimittaja luo kohun, joten aikaiseksi saadaan somekohu. Monet suomalaiset ajattelevat kuitenkin somekohun tarkoittavan aihetta, joka on herättänyt paljon huomiota netissä. Kummasta on lopulta kysymys?

Muutamia esimerkkejä viimeaikaisista somekohuista


Viimeisin somekohu saatiin aikaiseksi lasten ohjelmasta:
"""Yle päätti 26.4.2018, että Lasten Areenan ja Pikku Kakkosen katsojille tuttu lastenohjelmasarja Herra Heinämäen Lato-orkesteri siirretään kokonaisuudessaan verkkoon, Ylen Elävään Arkistoon. Sarja on jo pitkään ollut katsottavissa verkossa. Samalla sarjan, jota tehtiin kolme tuotantokautta vuosina 2008, 2009 ja 2014, uusinnat Pikku Kakkosen televisio-ohjelmassa lopetetaan.""" (1)
Iltalehti uutisoi tapauksesta näin:
"""Yle lopettaa Herra Heinämäki -sarjan esittämisen Pikku Kakkosessa - syynä somekohun aiheuttanut intiaanihahmo. Intiaanihahmosta tuli paljon negatiivista palautetta Twitterissä.""" (2)
"""Keskustelu intiaanihahmon asiallisuudesta alkoi Twitterissä, kun saamelaiskatsojat antoivat asiasta palautetta. Asiasta kirjoitti ainakin Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti. Kun Yle päätti lopettaa ohjelman esittämisen Pikku Kakkosessa ja Areenassa, osa katsojista ei puolestaan ymmärtänyt, miksi tähän ratkaisuun päädyttiin.""" (2)
Aihetta käsiteltiin Youtubessa Junes Lokan ja Tiina Wiikin toimesta (3), jossa todettiin aiheesta suuttuneen ainoastaan yhden tahon eli Petra Laitin, sama todettiin Iltalehden uutisessa kiertoilmaiuksella "Asiasta kirjoitti ainakin Suomen Saamelaisnuorten ry:n puheenjohtaja Petra Laiti" (2).

Alunperin YLE ei ottanut edes Petra Laitin palautetta vakavasti, ohjelma poistettiinkin lähinnä YLE:n yhden työntekijän Sami Koiviston takia. Miksi YLE:n pitäisi edes reagoida jokaisen katsojan yksittäiseen vinkumiseen? Edustaako Petra Laiti Helsingissä saamelaisnuorten puheenjohtajana edes laajemmin saamelaisia, saati sitten intiaaneja tai edes laajempaa yleisöä? Yle kuitenkin reagoi siirtämällä ohjelman pois TV:stä nettiin, jossa katsojamäärät ovat tunnetusti murto-osan verrattuna TV-esityksiin. Tämä johti "somekohuun", joka seurasi ennen kaikkea ohjelman poistamisesta pikkusyyn takia TV:stä. Ei niinkään Iltalehdessä mainitusta syystä intiaaniin liittyen.


Tällä esimerkillä oli tarkoitus osoittaa miten mitättömistä syistä voidaan uutisoida somekohuista.

Esimerkki 2:

Hieman vastaavanlainen esimerkki löytyy Loldiers of Odin -nimisestä pelleryhmästä, jonka oli tarkoitus irvailla Soldiers of Odin -nimiselle katupartiointiryhmälle. Tuolloin ei puhuttu somekohusta, mutta LoO -ryhmän nopea tuleminen julkisuuteen oli hyvin omalaatuinen tapaus. Ryhmä lähetti youtubeen yhden videon (4), joka uutisoitiin hetimiten kaikissa suurimmissa suomalaisissa valtamedioissa. Aiheesta löytyy mm. YLE:n uutinen (5).

Ampparit -uutisointipalvelun avulla saattoi huomata, miten sama uutinen kopioitiin salamannopeasti kaikkiin suurimpiin valtamedioihin. Tuolloin ei kuitenkaan suurella yleisöllä ollut mitään tietoa, mikä oli pelleryhmän tarkoituksena. Samoin video oli vastikään julkaistu ja sillä ei ollut ollenkaan näyttökertoja. Siitä huolimatta uutisointi tapahtui samana päivänä videon julkaisun jälkeen 17.1.2016.

Ainoa järkevä selitys uutisointiin olikin siinä, että suomalaiset toimittajat tiesivät tarkkaan ketä pelleryhmään kuului ja pelleryhmällä oli hyvät yhteydet toimittajiin, ehkäpä heistä joku oli itsekin toimittaja ja näin ollen saivat nopeasti julkisuutta videolleen, jota ei ollut nähnyt kukaan. Katsojakertoja alkoi tietenkin muodostua, kun uutista kierrätettiin kaikissa suurimmissa suomalaisissa valtamedioissa.

Suomesta löytyisi toisenlaisiakin somekohuja...


Suomesta löytyisi esimerkkejä toisenlaisistakin somekohuista. Mauri Peltokangas arvosteli videollaan hallitusta ja video keräsi vaatimattomat 1,7 miljoonaa katsojakertaa. Kuitenkaan yksikään suomalainen valtamedia ei nähnyt aiheessa somekohua tai uutisoinut tapauksesta millään tavalla. Ainoastaan perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset teki aiheesta jutun (6).

Someen eli tässä tapauksessa Twitteriin tehty parodiapoliisitili Keijo Kaarisade parodisoi oikeiden vihapoliisien ja nettipoliisin tuotoksia ja sai tällä tavalla poliisijohdon ja sisäministeriön tykkäämään twiiteistään Tarkemmin aiheesta voi lukea Päivän Byrokraatista (7). Tämä toi valtavasti julkisuutta parodiapoliisi Keijo Kaarisateelle ja suosiota tuli valtavasti.

Huomioitiinko parodiapoliisia millään tavalla valtamedioissa? Huomioitiin ainoastaan Pressiklubissa 1.9.2017 julkaisemalla haastattelu. Kaikkialla muualla parodiapoliisi Keijo Kaarisade kylmän viileästi sivuutettiin uutisoinnista, vaikka parodiapoliisi oli omalta osaltaan osoittanut kuinka poliisin viestintä oli mennyt niin sekavaksi, ettei sitä voinut enää erottaa parodiasta. Oikean poliisin sekavista somekohuista voi lukea yhden jutun Suomen Uutisista: Ylikomisario Taponen vaatii terroristeja koulunpenkille (8).

Mitä näistä somekohuista voidaan päätellä?


Somekohuissa merkittävää ei ole lopulta niiden suosio tai vaikutus mihinkään. Somekohut voivat tavoittaa Mauri Peltokankaan videon tavoin lähestulkoon koko Suomen tai saattaa poliitikkojen ja poliisin toimet hyvin kyseenalaisiksi, kun he eivät osaa erottaa oikean ja parodiapoliisin viestintää toisistaan, samaan aikaan kun ovat olleet vastuullisessa asemassa luomassa kyseisen vihapuhepoliisin.

Lopulta ainoa merkitys onkin agendalla eli sopiiko se valtamedian luomaan maailmankuvaan. Somekohuun riittää yhden sekavan henkilön oma päivitys, jos se on vain valtamedian toimittajien näkökulmasta tarpeeksi kiinnostava. Muuta suosiota ja vaikutusta ei tarvita.


Lähteet:

1. YLE: Sami Koivisto: Lastenohjelma Herra Heinämäen Lato-orkesterin siirto netissä nosti tunteet pintaan – mistä on kysymys? 2.5.2018
2. Iltalehti: Yle lopettaa Herra Heinämäki -sarjan esittämisen Pikku Kakkosessa - syynä somekohun aiheuttanut intiaanihahmo http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804282200909645_u0.shtml 28.4.2018
3. Youtube: Vihapuhe FM 30.4.2018: Vappuaaton vihatunnelmia 30.4.2018
4. Youtube: Loldiers of Odin Tampereella 16.1.2016 17.1.2016
5. YLE: Katupartiointi poiki pilkkaversion – Tampereella partioi pelleryhmä Loldiers of Odin
https://yle.fi/uutiset/3-8602189 17.1.2016
6. Suomen Uutiset: Mauri Peltokankaan videolla miljoonia katsomiskertoja https://www.suomenuutiset.fi/mauri-peltokankaan-videoilla-miljoonia-katsojia/ 3.8.2017
7. Päivän Byrokraatti:: Suomen poliisin somekäyttäytyminen loi tilaa karikatyyrille, jota ei enää erota oikeasta http://paivanbyrokraatti.com/2017/08/21/vihapuhepoliisi/ 21.8.2017
8. Suomen Uutiset: Ylikomisario Taponen vaatii terroristeja koulunpenkille https://www.suomenuutiset.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/ 9.7.2017

torstai 3. toukokuuta 2018

Valeuutiset

Valeuutisten historia 2015 vuoden jälkeen  

 

Puhe ns. valeuutisista alkoi näyttävämmin vasta vuoden 2015 jälkeen, mahdollisesti vasta vuonna 2016. Merkittävin tapahtuma vuoden 2015 aikana oli laaja turvapaikanhakijoiden aalto useisiin Euroopan maihin ja vuoden 2016 lopussa Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Kummallakin seikalla oli epäilemättä vaikutus siihen, miten "valeuutisista" alettiin puhua entistä enemmän

Turvapaikanhakijoiden kohdalla puhuttiin taukoamatta hädänalaisista apua tarvitsevista syyrialaisista naisista ja lapsista. Viesti näkyi niin uutiskuvissa kuin yksittäisissä päivän uutisissa. Jos asioita ei seurannut kovinkaan tarkasti, niin oli hyvin vaikeaa saada tarkkaa tietoa millaista väkeä Suomeen saapui. Vasta kansalaisten omat havainnot toivat tilanteelle valaistusta. Uutisointi myös muuttui 2015 elokuun tienoilla, joten tavallaan oikeaakin tietoa alkoi tulla, mutta monta kuukautta myöhemmin kuin sitä olisi pitänyt tulla.

Valeuutisiin ovat viitanneet myös useat kansalaiset, jotka ovat nyttemmin tunnettuja maahanmuuttokriittisistä piireistä. Heidän omat havaintonsa eivät vastanneet sitä tietoa, joka oli saatavilla valtamedioista. Aiheeseen liittyviä kommentteja löytyy mm. Dokumenttiprojekti: Kiehumispiste tv-dokumentista, joka kertoo yhden vastamedian Kansalainen.fi taustatarinan.

Donald Trumpin kohdalla "valeuutisista" ja "vaihtoehtoisista faktoista" on puhuttu milloin missäkin yhteydessä. Trumpin ehdokkuus ei koskaan perustunut eliiitin ja valtamedian tuelle, vaan tuki tuli suoraan kansalta. Tämä herätti valtavasti raivoa ja syyksi suosiolle on väitetty milloin mitäkin sopivaa kohdetta mm. Venäjää, valeuutisista, somea jne., ihme kun ei kansalaisia.

Käytännössä tiedotusmonopolin omaavat tahot ovat syyttäneet Trumpia kaikilla mahdollisilla keinoilla, koska Hillary Clintonin piti olla varma voittaja eliitin ehdokkaana. Trump on toisaalta omalla toiminnallaankin saanut kohuja aikaiseksi, jotka ovat kääntyneet helposti häntä vastaan. Tälläinen tapaus nähtiin mm. virkaanastujaisissa, jossa puhuttiin ennätysyleisöstä, vaikka Obaman kohdalla yleisöä olisi ollut enemmän.

Valeuutisia Suomesta


Esimerkki 1: Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin lausunto A2-illassa (1), kun mainitsi miten Suomessa tiedetään kaikkien turvapaikanhakijoiden taustat.
   Vielä nykypäivänäkään nämä asiat eivät ole selville ja tuskin tulevat koskaan olemaan. Tämä tuli ilmi viimeistään Turun terroristin yhteydessä, kun esiintyi valeidentiteetillä. Samoin iso osa Suomeen tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista on osoittautunut täysikäiseksi, vaikka tutkimuksissa käytetään usein parin vuoden ikähaarukkaa tutkittavan eduksi, esimerkkinä yksi uutinen aiheesta (2).

Ajankohta tiedolle oli tuolloin merkittävä. Pidemmän aikaa olivat olleet turvapaikanhakijoiden taustat keskustelun aiheena eli tiedettiinkö niistä tarpeeksi. Uutisointi oli ollut myös alusta asti ongelmia vähättelevää, suurimmaksi ongelmien aiheuttajaksi nähtiin kantasuomalaiset turvapaikanhakijoita vastustavat tahot.

Esimerkki 2: Iltalehti: "Olen aivan järkyttynyt" Rasistista nimittelyä, tönimistä ja repimistä: Raskaana oleva musliminainen kertoo joutuneensa kaltoin kohdelluksi Itiksessä 11.9.2016 (3).
   Tapauksesta levisi nopeasti video, joka sai paljon julkisuutta. Mikään uutisessa oleva tieto ei pitänyt paikkaansa. Nainen oli nimeltään Maryam Askar, joka oli tullut tunnetuksi vastustaessaan maahanmuuttokriittisten piirien mielenosoituksia ja poliiseja (4). Mitään pahoinpitelyä ei ollut koskaan tapahtunut, vaan naista ei ainoastaan laskettu mielenosoitusta häiriköimään. Hän ei ollut siis joutunut minkäänlaisen joukkopahoinpitelyn uhriksi, vaikka väitti aivan muuta. Iltalehdestä uutinen levisi MTV:hen ja HS:ään. Saman päivän aikana levisi samojen toimittajien silmien eteen video tapahtumista, mutta uutista ei korjattu miksikään. Poliisi joutui erikseen tiedottamaan, ettei mitään pahoinpitelyä ollut tapahtunut (5).

Tässä tapauksessa valeuutisilla haluttiin saada mielenosoitukset loppumaan alueelta. Niissä vastustettiin massamaahanmuutosta seuraavaa kehitystä ja Alexander Stubb oli aiemmin todennut, miten "Itäkeskukseen kun menee, niin se on kuin Somalia. Se on hieno paikka" (6).

Esimerkki 3: Helsingin Asema-aukion pahoinpitely. Pahoinpitelyyn syyllistyi SVL:n Jesse Torniainen. Uutisointi tapauksesta oli kokonaisuutena täysin valehtelevaa.
   Lukuisissa uutisissa ja varsinkin YLE:n TV-uutisissa 20.9.2016 sanottiin uhrin kuolleen paikan päällä pahoinpitelyn seurauksena. Todellisuudessa uhri vietiin sairaalahoitoon pahoinpitelyn jälkeen ja vielä sairaalahoidossakin käytti valtavasti huumeita, kotoutui sieltä vastoin lääkärien suosituksia ja huumeiden käyttö jatkui kotona. Kuoli aivoverenvuotoon, jonka tiedetään normaalitilanteessa johtuvan liiallisesta huumeiden käytöstä. Sai katuun pudottuaan päävamman, joka saattoi edesauttaa kuolemaa. Oikeudessa ei Jesse Torniaista saatu syytettyä edes kuolemantuottamuksesta.
   Heti valeuutisoinnin jälkeen oli vielä A-Studio (7), jossa kysyttiin pääministeri Juha Sipilältä kantaa tapauksen käsittelyyn, kun ensin oli valehdeltu ummet ja lammet TV-uutisissa kansalaisille.

Valehtelu oli missä tahansa mittakaavassa erittäin laajamittaista. Toimittajilla oli varmuudella tarkka tieto tapahtumista alusta lähtien, mutta tietoisesti valehdeltiin siitä kansalaisille niin paljon kuin pystyttiin. Valeuutisointia levitettiin kaikkiin mahdollisiin tiedotusvälineisiin ja uhrista jaettiin varsinkin aluksi vuosikymmeniä vanhoja kuvia, jolloin uhri näytti paljon ikäistään nuoremmalta.

Uhrin julkisuuskuvassa keskityttiin luomaan hänestä ns. kunnollinen kansalainen, vaikka päihteiden käyttö alkoholin, huumeiden ja pillereiden kautta oli ollut vuosikymmeniä jatkuvaa. Uhri oli mm. päässyt Poliisit tv-sarjaan, kun oli päihteiden käytön vuoksi löytynyt lumihangesta. Lisäksi uhri oli sanonut netissä lauseita juutalaisista, jotka voisi helposti tulkita vihapuheeksi.

Valeuutisoinnin pääideana oli mitä todennäköisemmin saada kiellettyä SVL, mutta lisäksi muutkin maahanmuuttoa kritisoivat järjestöt ja tahot. Varsinkin YLE:n tietoinen temppu tehdä tietoista valeuutisointia TV-uutisissa ja kysyä sen jälkeen pääministeri Juha Sipilältä tapauksesta oli härskiydessään aivan omaa luokkaansa oleva temppu.
  
Esimerkki 4: Imatran kolmoismurha.
Imatralla tapahtui suomalaismiehen tekemä kolmoismurha vuonna 2016. Nopeasti alkoi levitä kohu, kuinka Twitterissä olisi lähetetty "Imatran Uutiset"-tilillä valeinformaatiota tapaukseen liittyen. Tekijän kuvattiin valetilillä olevan "rasistinen oikeistoaktiivi puolustusvoimien henkilökunnasta" ja hän olisi valinnut tietoisesti venäläisiä uhreiksi.
  Uutisoinnissa herätti moni seikka ihmetystä. Ensinnäkin anonyymi Twitter-tili, jolla ei ollut ollenkaan seuraajia huomioitiin lähes salamannopeasti tunnettujen suomalaisten infovaikuttajien Twitter-tileillä ja heti tiedettiin kyseessä olevan venäläinen trollitoiminta. MV-lehdessä onkin sopiva arvio tapahtuneesta:
"""Suomi osallistui juuri perjantaina 2.12.2016 päättyneeseen Naton johtamaan Cyber Coalition 2016 –harjoitukseen. Päivystävät kyber-toimittelijat ja –sotilaat olivat heti osoittamassa vahtivuoronsa ”venäläismielistä disinformaatiota” vastaan, kun tökerö twitter-sivu ilmaantui. Samalla julistettiin sanomaa venäläismielisten ja Venäjän disinformaatiosta ylipäätänsä.""" (8)
 YLE oli vieläpä saanut haastateltua tekijää, vaikka saman uutisen mukaan tekijää ei saatu edes jäljitettyä.

"""Yle tavoitti yhden valetilin käyttäjän maanantaina Twitterissä. Hän ei suostunut kertomaan henkilöllisyyttään, eikä sitä ole voitu jäljittää. Hän poisti valetilin heti sen jälkeen, kun oli kertonut Ylelle ajatuksiaan.
Tavoitettu ihminen väittää olevansa yli 30-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva yksinäinen ja syrjäytynyt mies. Motiivikseen hän kertoo sen, että hän nauttii huijaamisesta ja pitää sitä helppona.""" (9)

Kaikki tiedot puhuvat sen puolesta, että kyseessä oli tietoinen harjoitus. Näitä tietoja ovat mm.
1. Uutisen nopea leviminen tietyissä piireissä, vaikka sen näkyvyys oli olematon. Somealustojen viestit perustuvat aina suosiolle, anonyymit viestit eivät saa ollenkaan näkyvyyttä.
2. Twitter-viestissä nousivat esiin niin puolustusvoimat, oikeistoaktiivit, venäläiset jne. Tälläiset avainsanat eivät ole käytössä yleisesti.
3. YLE sai kummallisesti kiinni anonyymin Twitter-tilin yhden käyttäjän, vaikka käyttäjää ei saatu uutisoinninkaan mukaan jäljitettyä mtienkään Toisin sanoen uutisoinnissakin voi saada käsityksen kuin käyttäjiä uskottiin olevan useampia ja miksi kyseinen trollaaja olisi antanut yhtäkkiä haastattelun YLE:lle.
4. Tekijän profiloi itsensä YLE:n uutisessa "syrjäytyneeksi kantasuomalaiseksi mieheksi, joka vain nauttii trollaamisesta". Tälläinen luonnehdinta olisi aivan absurdi, jos sitä ei ole tietoisesti tehty jonkun muun toimesta.

Idea trolliharjoitukseen saatiin mitä todennäköisemmin Naton omasta harjoituksesta edelliseltä päivältä. Imatran kolmoissurma sattui sopivasti samoihin aikoihin, joten sitä haluttiin käyttää harjoituksen välineenä. Todennäköisesti kaikki mukana olevat näkyvät toimijat tiesivät kyseessä olevan harjoituksen ja siitä oli sovittu etukäteen.

Koomista kaikessa on ollut oman harjoituksen käyttäminen esimerkkinä vastamedioiden valeuutisoinnista ja sen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitään muita näkyviä esimerkkejä ei ole edes vuosien saatossa esitetty ja viime vuosina on omaa keksittyä harjoitusta esitetty sellaisena. Oli myös hyvin kyseenalaista liittää vastikään tapahtunut oikea kolmoissurma keksittyyn harjoitukseen ja valehdella tapauksesta vielä myöhemminkin.

Valeuutiset eivät olekkaan valeuutisia


Ylempänä olevat esimerkit valeuutisoinnista olivat peräisin suomalaisista valtamedioista. Yleisesti ottaen suomalaista valtamediaa voi silti pitää hyvin luotettavana. Esimerkkejä valeuutisoinnista on hyvin vaikeaa löytää, jos ei ole tarkemmin seurannut uutisointia. Usein on saatettu jättää tietoisesti jotakin mainitsematta tai uutisoimatta, joka voi olla paljon pahempaa kuin virheellinen uutisointi. Valtaosa suomalaisista pitää valtamedian uutisointia myös luotettavana ja niitä käytetään yleisesti tärkeimpänä tietolähteenä.

Virallisen narratiivin mukaan kyseiset esimerkit eivät tietysti ole valeuutisia, vaan aivan normaalia uutisointia. Valeuutiset ovat peräisin valemedioista eli vastamedioista/vaihtoehtoehtoismedioista, joita ei tietenkään voi pitää luotettavina lähteinä. Tarkoitus on suojella tietomonopolin pysymistä samojen toimijoiden käsissä. Ennen kaikkea tiedossa on kyse vallasta ja sitä ei tietenkään haluta menettää.

Vastamedioiden ongelmat ja hyvät puolet


Vastamedioiden kohdalla yksi ongelma on usein resurssien puute ja kyseenalaisten lähteiden käyttö. Resurssien puute näkyy varsinkin mm. kirjoitusvirheissä ja tietojen heikommassa tarkastusasteessa. Lähteiden käytössä saatetaan hyväksyä mikä tahansa sivusto sellaiseksi, vaikka tiedettäisiin kyseessä olevan erittäin epäluotettava taho.

Yleisesti ottaen luotettavuusarvo vastamedioilla on vähäisempi. Kuitenkin uutisoinnin politisoituminen valtamedioissa on johtanut sellaiseen ongelmaan, että oikean tiedonsaannin kannalta on nykyisin entistä tärkeämpää seurata myös vastamedioita. Eivät väärät- ja valeuutiset lopulta pelota ketään, vaan ne oikeat.




Lähteet:

1. YLE Areena: Päivi Nerg kertoo Suomessa tiedettävän jokaisen turvapaikanhakijan taustan A2-ilta: Turvattomuus-ilta https://areena.yle.fi/1-3081799 2.3.2016
2. Kaleva: Valtaosa ikä­tes­ta­tuis­ta tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta on osoittautunut täysi-ikäiseksi
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/valtaosa-ikatestatuista-turvapaikanhakijoista-on-osoittautunut-taysi-ikaiseksi/725122/ 14.4.2016
3. Iltalehti: "Olen aivan järkyttynyt": Rasistista nimittelyä, tönimistä ja repimistä: Raskaana oleva musliminainen kertoo joutuneensa kaltoin kohdelluksi Itiksessä. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091122296437_uu.shtml 11.9.2016
4. MV-lehti: Maryam Askarista video. https://mvlehti.net/2016/08/27/paivan-video-natsien-katyrit-kytat-siat/ 27.8.2016
5. Poliisi.fi: Mediassa olleet teonkuvaukset eivät pitäisi paikkaansa. http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/tallinnanaukion_tapahtumat_11_9_2016_51626
6. MV-lehti: Alexander Stubb: Itäkeskus on kuin Somalia. https://mvlehti.net/2015/08/29/stubb-itakeskukseen-kun-menee-se-on-kuin-somalia-se-on-hieno-paikka/ 29.8.2015
7. A-studio: Juha Sipilä joutuu kommentoimaan asema-aukion pahoinpitelyä valeuutisoinnin jälkeen https://areena.yle.fi/1-3062190 20.9.2016
8. MV-lehti: Imatran kolmoismurhan uutisoinnista https://mvlehti.net/2016/12/04/suomen-kybersotilaat-esittelevat-itseaan-imatran-kolmoismurhan-avulla/ 4.12.2016
9. YLE: Trollin haastattelu https://yle.fi/uutiset/3-9336510 5.12.2016

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Kansallismielisyyden monet kasvot: Muut toimijat

Muut pienemmät toimijat kansallismielisessä skenessä


Aihetta sivunneessa ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelin puoluetoimintaa.
https://kriitikonvarjo.blogspot.fi/2018/04/kansallismielisyyden-monet-kasvot.html

Tässä kirjoituksessa on tarkoitus käsitellä pienempiä toimijoita.

Hommafoorumi


Hommafoorumi on löyhä yhteisö, joka on erikoistunut maahanmuuttokriittisyyteen ja aatteen levittämiseen. Hommafoorumi on vahvasti perussuomalaisiin kytköksissä oleva keskustelupalsta, jonka loi Matias Turkkila. Turkkila toimii nykyisin Suomen Uutiset -lehden päätoimittajana, joka on käytännössä perussuomalaisten puoluelehti.

Hommafoorum on yksi suurimmista poliittisista nettifoorumeista ja sen suosio on pysynyt vuodesta toiseen suurena. Vaikutus julkiseen keskusteluun näkyy varsinkin uutiskommenteista, jotka ovat usein paljon kriittisempiä kuin uutiset itsessään.

Linkki hommafoorumiin: https://hommaforum.org/

Bloggaajat ja tubettajat


Tunnetuimpia suomalaisnimiä ovat tällä hetkellä Junes Lokka, Paavo Tajukangas, Tiina Wiik, Marco de Wit. Monia muitakin tahoja on, mutta ei yhtä suosittuja.

Junes Lokka tuli tunnetuksi maahanmuuttokriittisissä piireissä lähinnä Muutospuolueesta. Jääräpäinen luonne toi helposti mieleen toisen tunnetun nimen eli edesmenneen Olavi Mäenpään. Olavi Mäenpää oli Tony Halmeen ohella tunnetuimpia aiheen puolesta profiloituneita nimiä.

Paavo Tajukangas seurasi pitkään aihetta Ruotsista käsin ja toi siellä olevia aiheita julki omalla blogillaan ja uutispalstallaan. Toimii nykyisinkin aktiivisena, mutta Virosta käsin: Linkki: https://pt-media.org/

Tiina Wiik tuli kuvioihin mukaan vasta vuonna 2015, mutta sai nopeasti suosiota ensin MV-lehden bloggaajana ja myöhemmin tubettajana.

Kolmikko on tehnyt yhdessä Tuukka Kurun kanssa Monokulttuuri FM nimisen lähetyksen youtubeen, joka on saanut vakiintuneen suosion. Viikottaiset lähetykset keräävät useita tuhansia katsojia. Junes Lokka ja Tiina Wiik tekevät myös usein yhdessä lähetyksiä.

Marco de Wit on tunnettu nimi Suomi Ensin - ja myöhemmin Suomen Kansa Ensin -yhdistyksestä, mutta tekee videoita myös omatoimisesti.

On olemassa paljon muitakin kansallismielisiksi laskettavia tubettajia, mutta heidän aiheensa ja toimintansa keskittyy usein moniin aiheisiin. Useimmat eivät ole myöskään yhtä tunnettuja, vaikka olisivat toimineet taustalla pidempään.

Vastamediat ja nettilehdet


MV-lehti
MV-lehden perusti Ilja Janitskin. Se sai nopeasti suosiota räväkällä tyylillään. On noussut yhdeksi isoimmista ilmiöistä suomalaisista vastamedioista.
https://mvlehti.net/

Kansalainen -verkkolehti
Kansalainen lehden päätoimittaja Jarkko Jaakola sai paljon tunnettavuutta, kun pääsi mukaan dokumenttiin Kiehumispiste. Löytyy netistä Dokumenttiprojekti: Kiehumispiste. Kansalainen -verkkolehti on varmaankin yksi asiallisimmista maahanmuuttokriittisyyteen liittyvistä vastamedioista netissä.
https://www.kansalainen.fi/

Sarastus -verkkolehti
Sarastuksesta on pyritty luomaan akateemisen verkkolehden kaltainen toimija, joka nostaa bloggausten tyylisesti aiheita esiin.
https://sarastuslehti.com/

Yhdistykset ja puoluepoliittiset pienemmät viritykset


SKE eli Suomen Kansa Ensin
SKE perustettiin Marco de Witin toimesta. Kyseessä on vahvasti EU-kriittinen yhdistys, joka on erikoistunut myös katutoiminnan kautta maahanmuuttokriittiseen toimintaan. Toiminta on mahdollisimman julkista ja kaikki mielenosoitukset ja yhdistystoiminta kuvataan usein suorana nettiin.

SKE:n toimintamalli on paljolti samanlainen mikä nähtiin SE:n eli Suomi Ensin -yhdistyksen toiminnassa. Näkyvät mielenosoitukset ovat osa toimintakuvaa ja muut julkiset tempaukset.

Alkuperäinen idea mielenosoituksille saatiin Rajat Kiinni -liikkeestä. Sen toiminta on kuitenkin hiipunut parin vuoden jälkeen, joten jäljelle ovat jääneet lähinnä yksittäiset aktiivit mm. Reformi.me ja SKE. Muita puoluepoliittisia toimijoita ei oikeastaan ole.

Kansallismielisyyden monet kasvot: Puolueet

 Puolueiden ryhmittyminen eri aatteisiin


Terminä "kansallismielinen" on osittain hämääväkin. Helposti siitä saa käsityksen kuin jokin toinen taho ajaisi paremmin kansalaisten asioita eteenpäin kuin toinen. Termi luo vaikutelman kansan asioita ajavista tahoista, samaan aikana kuin jotkut toiset tahot toimisivat kansaa vastaan. Tämä on huono tulkinta.

Kansallismielisyys tai paremmin tunnettu nationalistisuus on enemmän poliittinen aate. Siinä oma kansa on muiden etusijalla. Tällä on niin hyviä kuin huonoja puolia. Hyvänä puolena voi mainita, kuinka ajattelussa pyritään korostamaan kansan etua mm. kulttuuria, puolustustusta ja turvallisuutta. Huonona puolena sen voi ajatella olevan haittatekijänä mm. kaupalle, työvoiman liikkuvuudelle tai yksittäisille ihmisille, jotka etsivät parempaa elämää muista maista. Usein kansallismieliset edustavat perusväestöä tavan duunareista eri tason toimijoihin asti. Poliittiset puolueet: Perussuomalaiset.

Toiset merkittävät ryhmät ovat globalistit ja kommunistit. Globalistit koostuvat eritason "maailmankansalaisista", joille kansakunnan etu ei ole tärkeimmässä roolissa, vaan ennen kaikkea oma ja oman pienen ryhmän etu, mutta samaan aikaan he voivat kuitenkin ajaessaan omia etuisuuksia ajaa myös kansan etua. Tämä näkyy taloudellisissa toiminnassa ja verkostoitumisessa. Poliittiset puolueet: RKP, Kokoomus.

Kommunistit koostuvat monista eritason vasemmistolaisista toimijoista. Heille ihmisyhteisö näyttäytyy yhtenä ja samana kaikkialla, eikä kansan merkitys ole itsessään mitenkään tärkeä, jos ei sen varjolla pystytä saamaan taloudellista tukea omalle toiminnalle. Kommunistit ajavat usein ihmisoikeuksia ja toimivat monilla järjestö- ja yhdistystasoilla ja koulutussektorilla. Tämä voi näkyä koko kansan etua ajatellen siinä, että heikompien kansalaisten tilanne on parantunut monesti vasemmistolaisten toimijoiden kautta. Poliittiset puolueet: Vihreät, Vasemmistoliitto, SKP.

Lisäksi puoluekartalta löytyvät Suomessa Keskusta ja SDP. Keskusta on enemmän kokoomuslaiseen suuntaan kallellaan ja SDP vihervasemmistoon. Äänestäjien kohdalla Keskusta, SDP ja Perussuomalaiset taistelevat usein samoista äänestäjistä. Tämän lisäksi on monia eritason pienempiä toimijoita.

Perussuomalaiset ainoa kansallismielinen eduskuntapuolue


Suomessa kansallismielisyys on viime vuosina koostunut ennen kaikkea Perussuomalaisista. Pitkän aikaa puolue olikin ainoa vaihtoehto aatteen puolesta toimimiselle. Sen noususuhdanne oli äärettömän nopea, kun eduskuntavaaleissa 2007 puolueella oli ainoastaan 5 eduskuntapaikkaa ja 2011 kannatus nousi ennätyssuureksi 39 kansanedustajaksi ja 3. suurimmaksi puolueeksi.

Perussuomalaisten odotettiin vaikuttavan merkittävällä tavalla varsinkin maahanmuuttopolitiikkaan, joka nousi muutamassa vuodessa kansallismielisen toiminnan päätoimialaksi. Perussuomalaisilla oli erinomainen tilanne hallituksessa, kun vuonna 2015 heistä tuli 2. suurin hallituspuolue.

Tilanne kärjistyi viimeistään vuonna 2015, kun Suomeen tuli 32.000 turvapaikanhakijaa useiden turvallisten Euroopan maiden läpi. Noin 80%:a oli miehiä ja valtaosa Irakista, Afganistanista yms. muista maista, ei sotaa käyvästä Syyriasta. Tämä johti monien pienempien aktivistiliikkeiden perustamiseen Suomessa ja laajoihin mielenosoitusaaltoihin hallitusta vastaan.

Perussuomalaiset ei ollut selvästi ajanut niitä asioita, joita puolueen odotettiin ajavan. Lisäksi samaan aikaan monet toimijat olivat menossa EU:n turvapaikkakiintiöiden puolelle, joka olisi käytännössä vienyt päätösvallan Suomesta EU:hun turvapaikkamääriä päätettäessä.

Monilla oli edelleen suurin luotto Perussuomalaisiin aina vuoteen 2017 asti, kun puolueen puheenjohtajan äänestys tuli esille. Jussi Halla-aho voitti kirkkaasti äänestyksen ja hänestä tuli uusi puheenjohtaja. Puolueen hajoaminen oli kuitenkin suunniteltu taustajoukoissa jo etukäteen Timo Soinin johdolla. Puolue hajaantuikin kahteen leiriin eli nykyisiin Sinisiin ja Perussuomalaisiin.

Vasta kaikkien tietojen paljastuessa tarkemmin suurelle yleisölle olikin selvinnyt, että Timo Soini ei ollut koskaan halunnut ajaa Perussuomalaisten hallitusohjelmaan kirjaamaa Jussi Halla-ahon maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Maahanmuuttopolitiikka ei kuulunut Timo Soinin ajamiin ykkösprioriteetteihin, joka paljastui viimeistään vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoiden aalto täytti Suomen.

Vuoden 2015 ja sen jälkeiset tapahtumat olivatkin merkittävin syy, miksi kansallismielisyys on osittain hajaantunut useampaan toimijaan, mutta samalla on ollut tietynlaisessa noususuhdanteessa ainakin mediahuomiossa. Sitä aiemmin uhkakuvia ei osattu ottaa yhtä vakavasti kuin nykyisin.

Maahanmuuttopoliitikan vaikutus


Maahanmuuttopolitiikka on noussut viime aikoina yhdeksi tärkeimmistä aiheista kansallismielisessä ja puoluetoiminnassa. Siinä missä aihe oli aiemmin paljon marginaalisemmassa asemassa. Uhkakuvat miljoonista Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista ovat saaneet ajatukset muuttumaan. Varsinkin Ruotsin esimerkki lähes useiden kymmenien no-go-alueiden kautta, joihin poliisi ei uskalla puuttua mitenkään, joukkoraiskaukset ovat todella yleisiä, murhia ei saa poliisikaan tutkittua ja kranaatit lentelevät kaduilla on saanut monet huolestumaan tilanteesta.

Populistiset nationalistipuolueet ovat myös yleensä tarvinneet sopivan uhkakuvan, jota vastaan taistella. Jos aiemmin sellaista uhkakuvaa noudatti Venäjä, niin nykyisin suurin uhkakuva koostuu Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevasta massamaahanmuutosta.

Osittain ongelmana on sekin, etteivät mitkään muut puolueet toimi tälläistä kehitystä vastaan, vaan ovat lähinnä sen puolella. Vaikka se johtaisi terrorismiin ja edellä mainittuihin ongelmiin, joista Ruotsi on tullut näin myöhemmin tunnetuksi.

Jatko-osa kirjoitukseen:
https://kriitikonvarjo.blogspot.fi/2018/04/kansallismielisyyden-monet-kasvot-muut.html

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kaksi ääripäätä

Alunperin ei puhuttu kahdesta ääripäästä, vaan ainoastaan rasisteista ja heitä vastustavasta normaalista väestä. Termi "kahdesta ääripäästä" alkoi yleistyä vasta vuoden 2015 jälkeen, kun samat rasistit väittivät kiven kovaan turvapaikanhakijoihin liittyvän isoja ongelmia ja suvaitsevaisto piti tulijoita korkeasti kouluttautuneina naisina ja lapsina. Eli he olivat samaan aikaan korkeasti koulutettuja ja toisaalta valtaosa tulijoista oli naisia ja lapsia Syyriasta.

Pikku hiljaa katukuvasta alkoi näkymään entistä suurempia hyväkuntoisia miesjoukkioita. Yhä enemmän alettiin epäilemään minkälaista väkeä Suomeen tulee. Tilastoja selaamalla alkoi käymään selväksi, että yhä useampi tuli Suomeen Irakista, ei Syyriasta. Miehistä tulijoiden määrän sanottiin olevan 80%:a, katukuvassa tilanne saattoi näyttäytyä lähempänä 99%:a. Myöhemmin tehtiin vielä tutkimuksia koulutustaustasta ja paljastui, miten moni ei osannut lukea edes äidinkielellään (1).

Puhe ääripäistä alkoikin tulemaan vasta tämän jälkeen, kun julkisuudessa ja medioissa esitetyt väitteet teilattiin yksi kerrallaan. Toisin sanoen rasistit olivat olleet yli vuoden verran oikeassa, kun medioissa erilaiset suvaitsevaiset tahot olivat kertoneet asioista täysin mutu-tuntumalla. Tähän mutu-tuntumaan perustuivat väitteet korkeasti koulutetuista turvapaikanhakijoista, koska moni uskoi automaattisesti kaikkein rikkaimman ja koulutetuimman väen lähteneen pois Lähi-Idästä. Osittain mutu-tuntumia ruokki ajatus siitäkin, etteivät toimittajat kertoneet asioista rehellisesti kansalaisille, vaan tietoisesti valehtelivat suomalaisille. Varsinkin "tiedostava suvaitsevaisto" ei tämän takia ollutkaan kovin tietoinen asioista. Tietoa alkoikin tulla vasta vuoden verran myöhässä, joka on nykyisenä tietotekniikan aikakaudella todella pitkä aika.

Keskustelu ääripäistä kulminoitui lopulta Jyri Paretskoin kannanottoon "Tolkun ihmisistä" (2), johon kantaa otti jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tavallaan annettiin ymmärtää olevan laidoissa kaksi ääripäätä ja keskellä asioihin kriittisesti suhtautuvat "tolkun ihmiset", jotka kannattavat osittain kumpaakin puolta, joskin kallistuvat hieman enemmän kriittiseen suuntaan.

Huvittava esimerkki mantran toistamisen voimasta nähtiin kuitenkin vuoden 2017 puolella, kun vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajakilpailussa toiseksi tullut Emma Kari yritti kertoa samaa mantraa "Täällä on naisia ja lapsia" (3) ottaessaan kantaa taustalla olevaan turvapaikanhakijoiden mielenosoitukseen, jonka osallistujista kaikki olivat miehiä, jos ei suomalaisia naisia lasketa mukaan.

Keskustelu ääripäistä on jäänyt elämään taustalle ja siitä saatetaan puhua nykyisin herkemmin. Harvempi kuitenkaan muistaa ääripääkeskustelun juontaneen juurensa rasistien esittämistä oikeista tiedoista ja epäilyistä, jotka lopulta osoittautuivat todeksi.



Lähteet:

1. IS: Ministeriö: Tuhannet turvapaikanhakijat eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001117027.html 11.2.2016
2. Iisalmen Sanomat: Tolkun ihmiset http://www.iisalmensanomat.fi/news/tolkun-ihmiset/ 28.1.2016
3. MV-lehti: Vihreiden Emma Kari valehtelee tekoitkua vääntäen (video)
https://mvlehti.net/2017/02/13/vihreiden-emma-kari-valehtelee-tekoitkua-vaantaen-video/